Meillä oli jälleen ilo jututtaa hyvinvointivalmentaja, tietokirjailija Kaisa Jaakkolaa, joka kirjoittaa, luennoi ja valmentaa ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, ravitsemuksesta, liikkeestä, levosta ja mielestä. Kaisalla on innostava ja asiantunteva tyyli sanallistaa vaikeatkin asiat kuulijalle ymmärrettävään muotoon. Me juttelimme Kaisan kanssa jokaista meitä koskettavasta aiheesta eli hormoneista ja unesta. Meitä kiinnosti tällä kertaa erityisesti, millaisia vaikutuksia hormonitoiminnalla on nukkumiseen ja unen laatuun. Kysyimme Kaisalta, onko unen laadulla eroja sukupuolten välillä. Nukkuvatko miehet paremmin kuin naiset?
Unilääkäri Henri Tuomilehdon mukaan ihmisen unenlaatu ja kyky nukkua vaihtelevat suuresti yksilöiden välillä. Toiset ovat luonnostaan hyviä nukkujia, kun taas toisille nukkuminen on jatkuva haaste. Sukupuoli ei itsessään määritä, nukkuuko henkilö hyvin vai huonosti, mutta hormonitasojen erot miesten ja naisten välillä voivat selittää joitakin eroja unen laadussa, Kaisa toteaa.
Unella itsessään on merkittävä vaikutus kehon hormonitasapainoon, hän muistuttaa. Yön aikana elimistö säätelee kortisolitasoa, ja luonnollisesti kortisoli laskee unen aikana. Kortisolitason tulisi kuitenkin alkaa laskea jo illalla, jolloin nukahtaminen helpottuu. Samalla melatoniinitaso pääsee nousemaan, mikä edesauttaa unen saantia.
Nukkuessa tapahtuu muutoksia myös kasvuhormonitasoissa, Kaisa kertoo. Kasvuhormonia erittyy unen aikana, ja se on erittäin tärkeää elimistön korjausprosessien sekä normaalin painonhallinnan kannalta. Uni vaikuttaa myös vaikuttaa nälkä- ja kylläisyyshormoneihin sekä verensokerin säätelyyn, mikä määrittää, kuinka tehokkaasti solut pystyvät vastaanottamaan ja hyödyntämään insuliinia.
Uni auttaa ylläpitämään hormonitasapainoa sukupuolesta riippumatta. Heikkolaatuinen uni sen sijaan voi häiritä kehon hormonitoimintaa. Univaje tai huonounisuus nostaa kortisolitasoa, ja kun stressihormoni nousee liian korkealle, se alkaa vaikuttaa myös muihin kehon hormoneihin. Tämä luo noidankehän, jossa unen laatu heikkenee entisestään, koska stressihormonitaso pysyy liian pitkään koholla, Kaisa jatkaa.
Yleensä merkittävin unen laatua häiritsevä tekijä on stressi. Koholla oleva stressihormonien eritys ja kehoa aktivoivan sympaattisen hermoston liian vilkas toiminta voi heikentää unenlaatua, vaikeuttaa nukahtamista tai aiheuttaa ennenaikaista heräämistä. Naisilla vaihdevuosi-ikä huonontaa usein unta ja stressi vaikeuttaa tätä tilannetta.
Miehillä runsaampi testosteronin määrä suojelee stressiä vastaan, joten heidän stressinsietokykynsä on usein korkeampi kuin naisilla. Miesten hormoneilla on siis enemmän suojelevia vaikutuksia, kun taas naisten hormonitoiminta on huomattavasti herkempi ulkoisille ja sisäisille stressin aiheuttajille. Tämän vuoksi unen laatu saattaa heikentyä naisilla helpommin kuin miehillä. Unen laadulla sinänsä ei pitäisi olla kuitenkaan eroa sukupuolten välillä, sillä uni on yhtä palauttavaa niin miehille kuin naisille, toteaa Kaisa.
”Ulkoisia stressinaiheuttajia voivat olla esimerkiksi työpaineet tai oma vaativa sisäinen puhe. Stressiä voivat aiheuttaa omat henkilökohtaiset vaatimukset, suorituspaineet sekä perfektionismi. Ulkoisia stressinaiheuttajia ovat myös heikot uniolosuhteet kuten huonolaatuinen sänky, liian vanha patja, makuuhuoneen vääränlainen lämpötila tai ahdas nukkumatila.”, Kaisa listaa.
Naisen kuukautiskierron eri vaiheissa saattaa esiintyä muutoksia unen laadussa, sillä hormonitasot muuttuvat kierron aikana. Monesti kuukautiskierron loppuvaiheessa, jolloin progesteronitaso nousee ja estrogeenitaso on matalammalla, hormonitoimintamme kutsuu meitä hiljentämään vauhtia ja lepäämään. Mutta koska ihmiset eivät usein tunnista näitä kehon tärkeitä viestejä vaan puskemme eteenpäin lepäämisen sijaan, esiintyy erilaisia oireita kuten kuukautiskipuja tai voimakasta mielialanlaskua. Siksi ymmärrys omasta kuukautiskierrosta ja hormonivaihteluista voisi auttaa naisia tekemään tietoisempia valintoja sekä parempia päätöksiä oman hyvinvoinnin vaalimisen suhteen, ainakin silloin kun se on mahdollista, korostaa Kaisa. Tätä kautta oman hyvinvoinnin tasapaino auttaa myös parempaan nukkumiseen, hän jatkaa.
”Tuntemalla kehosi ja hormonitoimintasi pystyt vaikuttamaan hyvinvointiisi.”, Kaisa summaa.
Yli 35-vuotiailla naisilla usein alkaa tulla muutoksia kuukautiskiertoon, ja naisen hormonitasot alkavat vaihdella enemmän kuukautiskierrosta toiseen. Silloin puhutaan premenopaussista eli esivaihdevuosista. Monesti unen laatu alkaa heikentyä jo esivaihdevuosiaikoina, kun kuukautiskiertoihin alkaa tulla muutoksia ja hormonitasot vaihtelevat. Yksi yleisistä varhaisista oireista on unen häiriintyminen. Tämä tunnistetaan valitettavan heikosti perusterveydenhuollossa hormoneista johtuvaksi, Kaisa harmittelee.
Vaihdevuosista puolestaan puhutaan silloin, kun munasarjojen toiminta loppuu ja kuukautiset jäävät kokonaan pois. Hormonimuutokset alkavat progesteronitason tippumisella, kuukautiskiertojen pituuden vaihtelulla ja ajan mittaan estrogeenitason vaihteluilla. Hormonitasojen muuttuessa unen laatu yleensä kärsii 40-60% osalla naisista. Uni voi olla myös katkonaista ja se saattaa kärsiä hikoilun tai kuumien aaltojen takia, jolloin aamulla ei olekaan palautunut olo.
Naishormonitasojen muutokset vaikuttavat usein myös mielialaan. Naisilla voi esiintyä ahdistuneisuutta, lisääntynyttä ärsyyntyneisyyttä ja mieliala on usein yleisesti matalampi. Nivelkivut, aloitekyvyn ongelmat ja stressiherkkyys ovat yleisiä naishormonitasojen muuttuessa. Kaikki näistä voivat välillisesti vaikuttaa myös uneen, joten naishormoneilla on siis itsessään uneen ja sen laatuun merkittävä vaikutus, toteaa Kaisa.
”Ennen muiden, selkeämpien vaihdevuosioireiden ilmenemistä nainen on saattanut kärsiä hormonimuutoksista johtuvista uniongelmista jo pitkään, tiedostamatta niiden syytä ja siksi hakematta apua unihäiriöihin.”
Hormonien näkökulmasta suurin unen häiriötekijä on stressi ja siihen liittyvät hormonit. Monet ihmiset käyvät jatkuvasti ylikierroksilla eivätkä osaa rauhoittua ja rentoutua silloin, kun keho sitä tarvitsee ja hermosto ei pääse rauhoittumaan. Kun hermosto rauhoittuu, palautumismekanismit elimistössä voivat käynnistyä, Kaisa kertoo.
Joissain tapauksissa nukahtaminen ei ole ongelma, mutta unessa pysyminen voi olla haastavaa. Aamuyöllinen toistuva herääminen on usein merkki siitä, että kehon sisäiset signaalit ovat epätasapainossa ja kortisolitaso alkaa nousta liian aikaisin ja liian voimakkaasti, Kaisa opastaa. Tämä johtaa siihen, että herääminen tapahtuu liian varhain, eikä unta saa enää jatkettua.
Naisen elämänkaaressa myös naishormonien muutoksen aika noin 35-55 vuoden iässä voi tuoda merkittävän muutoksen uneen. On hyvä olla tietoinen jo ajoissa siitä, että kova stressi voi ennenaikaistaa vaihdevuosia ja niihin liittyviä uniongelmia, hän muistuttaa.
Kaisan mukaan olisikin tärkeää tunnistaa, että huono uni on usein elimistön viesti siitä, että olisi aika hidastaa tahtia ja kiinnittää enemmän huomiota omaan hyvinvointiin ja palautumiseen. Unen korjaamiseen kannattaa myös aina hakea apua, hän muistuttaa.